Chalk Dust

Postauksia tulee kuin sieniä sateella! Nyt on hulluna inspiraatiota tehdä kynsiä sekä postauksia, koska tuo useammassa postauksessa mainostuksessa mainittu härdelli on nyt ohi.

Toisin sanoen, järjestelin ja ehkä hieman panikoinkin sitä, että sanoin itseni irti töistä ja lähden opiskelemaan.
En kuitenkaan halunnut mainostaa sitä blogissani, ennenkuin asia oli varma.

Blogin kannalta tämä tarkoittaa sitä, että alan taasen kasvatella pidemmät kynnet sekä toivottavasti vähän luovempia koristeluja, kun ei enää tarvitse miettiä sitä, milloin ne pitää ottaa pois. Luovat koristelut olisi kyllä suotavaa silläkin, että opiskelijan tuloilla ei juurikaan ostella uusia lakkoja esittelyyn.

Mutta se siitä, nyt päästäänkin erään uutuuden kimppuun, joka voitti kaikki koristeluideat.

Dots-lakat on nyt hillitön hitti, suurimmasta osasta en itse ole innostunut. Yksi asia kuitenkin tässä tämän hetken muoti-ilmiössä on hienoa. Erilaiset mustavalkoiset glitterit, jotka ennen olivat lähinnä indie-merkkien juttu. Vaikka PayPal-tilin omistankin, niin itse olen vielä hieman arastellut ulkomailta tilaamista. Lähinnä varmaan peläten sitä, että lähtee lapasesta.

Ihana ystäväni J metsästi minullekin Helsingin reissullaan kovasti hypetetyn Confettiksen, joka on kyllä kaunis. Ja hieman pettymys, en saanut sitä leviämään oikein kauniisti eikä se muutenkaan ollut ihan sitä mitä odotin.

No ollessani ruokaostoksilla kävin tapani mukaan tarkastamassa kynsilakat ja "lähikauppaani" (= maxi makasiini) oli ilmestyneet nämä Maybellinen uudet polka dots-lakat. Mukaani lähtikin sitten jo postauksen otsikossa mainittu Chalk Dust (Todellisuudessa niitä lähti matkaan kolme, sillä pienen soittelurumban päätteeksi nappasin lakat myös J'lle ja Tuikulle).

Ja nyt aletaan puhua lakasta minun makuun! Pidin tästä paljon enemmän kuin confettiksesta, sillä sain jo yhdellä kerroksella nätin tuloksen. Toki nätimmänkin olisi saanut, jos olisi noita isompia glittereitä onkia ja asetella, mutta omaan silmääni hyvä näin. Alla on jo aiemmin nähty essien lovie dovie, joka on yksi luottopinkeistäni, kaksi kerrosta riitti oikein hyvin tämän mittaisiin kynsiin tuomaan peittävän ja tasaisen lopputuloksen.

Vaikka olenkin Chalk Dustiin oikein tyytyväinen, niin aion jatkaa harhailujani mustavalkoisten-glittereiden ihmemaassa, sillä ovat niin kovasti mieleeni, että laatikossa on tilaa useammallekin.

Lisää holoa

Joko alkaa tulla ähky? Anyway, aurinkoiset ilmat houkuttelivat minutkin kaivelemaan holoni ja "holoni" esille.

Niitä ei kuitenkaan liiaksi ole, joten eiköhän tämä tästä. Halusin kuitenkin kertaalleen vetäistä kynsilleni kunnon holoöverit, mutta johtuen omasta maustani sekä jo aiemmin mainitusta holojen vähyydestä, ei nämä nyt sitten niin överit olleetkaan. Oikeastaan tykästyin itse näihin kovasti ja viipotinkin kolme päivää näillä.

Pohjalle lakkasin kolme kerrosta flormarin 802 joka kuuluu tähän "holo"-osastoon, peittävyyttä en näillä kolmella kerroksella saavuttanut, muttta koska tiesin tekeväni liukuvärjäyksen, en antanut sen häiritä. Kärkeen töpöttelin China Glazen Gamer Glamia ja koko komeuden kruunasin jo useampaan kerran aiemmin blogissa esillä olleella China Glazen hologlitter Shooting starsilla.

Aiemmassa postauksessa mainitsinkin, etten juurikaan välitä lineaarisista holoista. Yksi syy siihen on, että ne ovat kovin mitäänsanomattomia varjossa. Scattered holot kuitenkin näyttävät suurimmaksi osaksi ihan kivoilta varjossakin.

Siksi tässä onkin sekä varjossa, että auringossa otettu kuva.

Syystä x mieleeni tulee näistä lakkauksista yksisarviset, tiedä sitten mistä moinen mielikuva on syntynyt.

Holoa

Viimeiset postaukset on ollut omasta näkökulmastani aika teksti- ja asiapainotteisia, joten tänään keskitytään lähinnä kuviin. Ilmeisesti olen lätissyt varastoni tyhjiin.

Ostin kynsikoristekirpalta Catherine Arleyn 805 lievittämään sitä tuskaa, etten ole saanut aikaiseksi etsittyä käsiini zoyan stormia. Eihän ne nyt samanlaisia ole, mutta lieventi tuskaani kuitenkin.

Ja onhan tämä CA:kin kaunis, todella kaunis. Tuijottelultua tuli jo ihan sisävalaistuksessa, mutta auringon valo paljasti tämän todellisen upeuden. Kyseessä on siis musta scattered holo. Itse pidänkin enemmän tämän tyyppisistä kuin in-your-face lineaarisista holoista. Kuvissa näkyy kolme vaivatonta kerrosta lakkaa.

Mutta. Kestävyys, itse en vaadi kynsilakan kestävyydeltä ihmeitä, sillä vaihdan lakkaukset joka tapauksessa kohtalaisen usein, yleisesti ottaen aikalailla parin päivän välein. Tämä kyseinen lakka oli kuitenkin pakko vaihtaa tänään (lakkasin toissapäivänä) sillä kärkikuluma oli järkyttävä, vaikka en ole edes tehnyt mitään kynsiä rasittavaa.

Koristeiksi valikoitui Papulle liian pienet decalit. No täällä ne olivat oikein sopivan kokoiset, vaikkakin vähän tuskailin kynsipetien kanssa. Itse en katsonut tarpeeksi tarkasti niitä laittaessani kynsille, joten ne menivät vähän hassusti, enkä oikein pitänyt lopputuloksesta. Koristeluista on siksi vain yksi erittäin anteeksiantava kuva.

Kanssaharrastajista

Tämä aihe on pyörinyt mielessäni jo pidemmän aikaa, mutta en vain ole saanut aikaiseksi kirjoitettua. Edellisestä postauksesta sain kuitenkin inspiraatiota kirjoittaa vielä toisenkin vähän lätinä postauksen.

Kynsiharrastus on yllättäen aika naisvaltainen ja mitä olin kyliltä kuullut, niin yleensä naisvaltaisissa harrastuksissa ryhmähenki tahtoo olla hieman huono. Itselläni ei tästä ole kokemusta, sillä kynsiharrastus on ensimmäinen harrastukseni, jossa olen tutustunut muihin ihmisiin.

Karvainen kanssaharrastaja

Siispä haluan vähän kehaista teitä kanssaharrastajat!

Totta kai jokaisen sakkiin osuu mätäpaiseita, varmasti myös tähän porukkaan, mutta itselläni kokemukset muista on olleet positiivisia. Ja mikä hienointa, tämä harrastus yhdistää todella monenlaisia ihmisiä, jotka eivät varmaan koskaan olisi tavannut tai ainakaan tutustuneet ilman tätä harrastusta. Ainakin itselleni on tarttunut matkaan parikin kaveria, joihin en olisi muuten varmaan tutustunut ( tunnistanette itsenne).

Myöskin kynsiharrastajien solidaarisuus toisiaan kohtaan on minusta ihailtavaa, hyviä tuotteita, vinkkejä tai mitään muutakaan ei pidetä salaisuutena vaan jaetaan auliisti muiden kanssa. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen kohdannut ongelman ja heittänyt kysymyksen johonkin ryhmään ja saanut hyvinkin piakkoin vastauksen. Myöskin blogien kommenttiboksit ovat oikein hyviä tietolähteitä.

Itse en ole varmaankaan pyörinyt tarpeeksi pitkään blogimaailmassa tietääkseni, minkälaisia draamoja käydään piilossa, mutta omalle kohdalleni ei ole sattunut. Jokainen laittamani kommentti on huomioitu blogin pitäjän toimesta, blogin koosta riippumatta. Ja ette uskokaan, kuinka iloiseksi se on minut tehnyt. Ennen omaa blogiani en edes uskaltanut kommentoida kenellekkään, kun ajattelin, että ajatuksiani pidetään typerinä tahi kommentilla ei ole mitään väliä tmv. Sitten kun viimein uskalsin oman blogin myötä kommentoida ja sain vastauksen, niin kummasti se on lisännyt kommentointi-intoa.

Ja jokainen kommentti, joka on jätetty tänne on luettu huolella ja ajatuksella, vaikkei se vastauksista aina kävisikään ilmi. Joskus on vain niin hankala keksiä vastausta. Eritoten edelliseen postaukseen tulleet kommentit piristivät kummasti mieltä, olin väsynyt, kiukkuinen, turhautunut ja kyllästynyt. Mutta teidän kommentit saivat taas innostumaan lakkailusta ja uskomaan, että ongelma on lähinnä omassa päässäni.

Myöskin kaupanteko on ollut kohdallani helppoa ja onnistunutta, tuotteet on tulleet perille nopeasti, hyvin pakattuna ja joskus myös pieniä ylimääräisiä ylläreitä sisältävänä. Ne eivät missään nimessä ole pakollisia onnistuneisiin kauppoihin, mutta ovat kyllä lämmittäneet sydäntä.

Ja ihan erikseen pitää vielä mainita se, miten avuliaasti harrastajat tarjoavat diilaus-apua, järjestävät kimppatilauksia, jotta myös niillä, jotka eivät saa/halua/osaa tilata ulkomailta saavat himotuksiaan. Tai eivät löydä haluamaansa lakkaa kohtuullisen matkan päästä.

Sinut tunteva harrastaja on kultaakin kalliimpi, mikäpä olisikaan sen mukavampaa kuin saada puhelu "Täällä on tarjouksessa ihan sun värinen lakka, otanko?"  taikka laittaa ystävä matkaan saatesanoilla "Tuo mun näkösiä lakkoja".

Onnittelut jos jaksoit lukea tänne asti. Postauksen olisi tokisi voinut tiivistää lauseeseen: olette ihania.

Marilyn ja blogipohdintaa

Jälleen kerran luovaa otsikointia, tästähän vois melkein tulla tavaramerkki. Dollie ja paskat otsikot.

Tavaramerkeistä puheenollen, kuten kaikki on varmaan huomanneet niin blogi ei ole päivittynyt "ihan" niin usein, kuin ennen. Siihen on parikin syytä, jo useammassakin postauksessa mainittu härdelli sekä ei niin usein mainittu uupus elämässä.

Ja sitten se toinen syy, eli tämä blogi. Vaikka blogin pystyyn pistämistä pohdinkin, n. pari vuotta, silti tämän rankkuus yllätti. Tai siis rankkuus ja rankkuus, itsehän tästä olen rankkaa tehnyt.

Nimittäin pohtimalla liikaa, yrittämällä liikaa. Kynsien laitosta katosi muun uupumuksen ja näiden pohdintojen myötä ilo, se ei ollut enää rentouttava hetki. Ajatukset pyörivät rataa "Tää lakka on jo nähty blogissa" "Vähän aikaa sitten koristelin kynteni näin" "Tätä lakkaa ei ole nähty blogissa, pitäis kai sillä lakata" "Pitäis kokeilla jotain uutta" "Pitäis poistua mukavuusalueelta" yms.

Näiden ajatuksien myötä yritin tehdä kynsiä joita ei oltu nähty blogissa, lakata lakoilla mitä ei oltu nähty ja se tappoi innon ja johti tuskastumiseen, sekä yksivärisiin/lakattomiin kynsiin, joita ei sitten kerta kaikkiaan tehnyt mieli esitellä täällä.

Kunnes se iski. Vaikka kuinka arvostankin joka ikistä lukijaani, tämä on minun blogini. Tein tämän blogin siksi, että saan esitellä omia tuotoksiani laajemmalle yleisölle kuin miehelle, kissoille sekä niille kolmelle kaverille, jotka kynsien päälle ymmärtävät.

Joten tästä eteenpäin aion lakata kynsiäni niillä lakoilla ja niillä tyyleillä, mitkä sillä hetkellä sytyttää. Tietenkin ehdotuksia otan lukijoilta vastaan ja yritän edelleen pitää blogissa vaihtelevuutta ja mielenkiintoisuutta yllä.
Mutta ei enää ilon kustannuksella.

Ja nyt tämän paatoksen päätteeksi päästäänkin näkemään kynnet, joilla jo hivutellaan varvasta mukavuusalueen ulkopuolelle.

Olen huomenna menossa Pin-Up tapahtumaan täällä iisalmessa ja halusin siihen sopivat kynnet, mieleeni pätkähti aikoja sitten ostamani Marilyn Monroe-decalit, joita en ole suuremmin käyttänyt niiden vaatiman vaalean pohjan takia. Ensimmäinen askel ulos mukavuusalueelta, en oikein koe itseäni kotoisaksi missään esittävissä koristeluissa (pois lukien kukat). Mukavuusalueella sitten taas oli liukuvärjäys, joiden värit taasen hivuttelivat minua pois mukavuusalueelta.

Tämän tyyliset kynnet tein myös kaverille häihinsä, tosin omille kynsilleni keksin nyt tavan saada liu'usta sulavampi. Anyway, homman aloitin essien blancilla, jolla tein valkean osan liukuvärjäystä. Sen päälle kaivelin myytävien laatikosta Tiia Vanhatapion fool's gold lakan, jota töpöttelin valkean osuuden puolivälistä. Kärkiin päätyi taas zoyan ziv, joka taitaakin olla ainoa kultainen lakka, joka on paikkansa lakkalaatikossani tähän mennessä ansainnut. Koko komeuden kuorrutin kahdella kerroksella universal nailsin lakkaa nr. 92.

Peukalon yksityiskohta

The girls are out

Todella luovaa otsikointia, väsynyttä höpinää, onnistuneet kynnet jotka jälleen kerran olivat hieman työn ja tuskan takana. Sellaista on tänään luvassa.

Elämässä tapahtuu kaikennäköistä myllerrystä ja töissäkin olen tässä välissä käynyt, joten lakkaustahti on päässyt huomattavasti harventumaan. Kuin myös postaustahti, sillä kaikesta huolimatta olen halunnut pitää jonkinlaisen, edes alhaisen tason näissä jutuissa, postattavaa tietysti olisi myös kynsien esittelyn ulkopuolella, mutta en tiedä, kiinnostaisiko teitä kuulla kesken olevasta tikutusprojektista taikka käsien hoitosuosikeista tai huonosti toimivista järjestelyratkaisuista.

Joskos mentäis asiaan? Ei ihan vielä, sillä jatkan muutamalla sanalla tuosta tikkuprojektista. Olen tikuttanut vissiin n. 40 lakkaa, parempia merkkejä pääasiassa, laatikossa odottaa vielä useampi halppis tikuttamistaan.
Tänään sitten ajattelin parin aluslakka-päivän jälkeen lakata kynnet, kun on pidemmät vapaat tiedossa. Sitten iski probleema, mikään omista lakoistani ei houkuttanut. Kaikki tuntui niin nähdyltä. Ongelmaan ratkaisun tarjosi ah niin ihana itsekurittomuus (ei yhtään uutta lakka ennen tikutusprojektin loppua) ja sallin itselleni yhden essien.

Pyörin siinä sitten paikallisen cittarin essie-hyllyllä arpomassa, mikä saa kunnian olla itsekurittomuuden osoitus ja koriin lähti sitten jo otsikossa mainittu The girls are out.

Ja olipahan hyvä valinta! Töiden takia lyhentyneet kynteni olisin saanut peittoon jo kahdella kerroksella, mutta lakkailin silkasta ilosta kolme. Papulta löytyykin muuten oikein informatiivinen postaus tästä lakasta, joka kannattaa lukaista.

Koska lakka on niin kaunis, niin halusin pitää koristelut simppeleinä ja lätkäistä hopeiset decalit kynsille. Ja joo, kaikki oli helppoa ja simppeliä siihen asti, että oikean käden pikkurillin decali lähti päälyslakan matkassa vaeltamaan pitkin kynttä ja jouduin sen tekemään uudestaan.

Ei menny niinkun strömsössä

Olen yleisesti ottaen tykännyt postata kynnet kohtuullisen reaaliajassa (= edelleen postausta kirjottaessa kynsillä), mutta viikon tauko sekoitti rytmini ja nämä kynnet on enää muisto vain.

Ajattelin tehdä lilan kelmutuksen, koska se on helppo ja nopea tapa tehdä näyttävät kynnet, sillä tiesin viettäväni näillä vain vähän päälle vuorokauden töihin paluun takia, vaikken yleensäkkään samoja lakkauksia kovin pitkään katsele, niin silti tuntui turhauttavalle mitään kovin monimutkaista alkaa väsätä kynsilleen.

Alle laitoin Isadoran Bella Vita lakan, todella kaunis sinertävä vaalea lila, mutta valitettavasti hieman kinkkinen levitettävä, meinasi raidottua ja itse ainakin tarvitsin kolme kerrosta peittävyyteen.

Kelmutukseen valikoitui Wet N' Wildin megalast On a Trip ja siinä vaiheessa homma lähti menemään väärille raiteille. On a Trip oli kenties liian ohkainen kelmutukseen, sillä jälki ei ollut erityisen selkeää ja kynnet näytti liian tyhjille. Lätkin sitten violetteja ruusu-decaleita, jotka olen aikoja sitten adeninalta tilannut kynsille.

Tässä vaiheessa kynnet alkoivatkin näyttää liian täyteen ympätyiltä, mutta niillä mentiin silti pari päivää. Eli pidempään kuin olin suunnittelut. Löin pääni oven karmiin ja sain lievän aivotärähdyksen, joten olin sitten yhden päivän sairaslomalla.

Toisenlainen haaste

Misify's-blogista löytyy vähän uudenlainen haaste meille kynsibloggaajille, suosittelen tutustumaan sekä mielellään myös tekemään! Sillä tässä haasteessa on tarkoitus hieman pohdiskella tätä harrastusta.

Miten suhtaudutte kynsilakkojen määrään/harrastukseen menneeseen rahaan?

- Kynsilakkamääräni koen vielä olevan kohtuullinen, en ole hetkeen laskenut, mutta alle sata niitä käsittääkseni on. Tokihan se on huomattavasti enemmän kuin "Perus-Pirkolla" ja huomattavan paljon enemmän kuin yhdelläkään kynsiä harrastamattomalla kaverillani. Toisaalta saan satunnaisia ahdistuksia jo tästäkin lakkamäärästä ja sitten toisaalta mietin, että "muilla on paljon enemmän". Yleisesti ottaen olen kuitenkin sinut sen määrän kanssa mikä lakkoja on.

Harrastus kuin harrastus maksaa, kiteyttää ajatteluni aika hyvin kynsiin menneen rahan suhteen. Ja muutenkin ajattelen asiaa priorisointikysymyksenä, minä en käy juurikaan baareissa, en ostele juurikaan vaatteita ja nekin vähät tulee yleensä ostettua kirpputoreilta, joten kynsilakat ja koristeet on se minun "ylimääräisyys", johon käytän pakollisista menoista yli jääneet rahat. Toki myönnän, että rahaa palaisi todennäköisesti paljon enemmän ja huomattavasti järjettömämin jos asuisin yksin. Mutta tuo mieheke sekä kissat pitää järjen ihan hyvin päässä, viimeisiä rahojaan ei kerta kaikkiaan voi työntää lakkapurkkiin, vaan on otettava myös toiset huomioon. Ja se on ihan hyvä.

Kuinka kynsilakoista luopuminen: helppoa vai vaikeaa? 

- Helppoa, en koskaan koe erityisemmin kiintyväni kynsilakkoihin, siinä mielessä ainakaan, että epämieluisista olisi hankala luopua. Pidin tässä yhdessä välissä laatikkoa, johon laitoin useampia lakkoja joita en ole käyttänyt pitkään aikaan ja annoin niille kuukauden armon aikaa, jonka jälkeen ne siirtyi myyntiin. Yhden lakan sieltä pelastin. Muutenkin käyn säännöllisin väliajoin läpi lakkalaatikkoani ja siirrän syrjään ne joita en tarvitse.

Myynnissä olen hieman laiska, sillä suurin osa jotka pois käytöstä siirtyy on halppiksia, joille ei esimerkiksi kynsikoristekirppiksellä ole kovin suurta menekkiä, joten yleensä tökkään lakat kavereille/ yritän saada miiteissä myytyä.

Entäs myönnättekö nauttivanne kynsillä saadusta huomiosta?

- Totta kai. Mitä sitä kiistämään, kuitenkin aikaani uhraan aika paljon siihen, että kynnet näyttää hyvältä. Siis muuhunkin kuin lakkaamiseen, niin onhan se ihan mukavaa jos joku sen huomaakin. Uhrata on toisaalta ehkä hieman huono sanavalinta, sillä kuitenkin nautin yleisesti ottaen siitä ajasta, jonka kynsiini käytän.

Hääkynnet

Blogiin on nyt tullut pientä taukoa. Tai ainakin postauksia on tullut totuttua harvemmin, viime viikko oli melkoista härdelliä.

Kaveri ja hänen miehensä sanoivat perjantaina toisilleen tahdon, torstaina laittelin kaverin kynnet tätä suurta tapahtumaa varten, mutta kuvat jäivät valitettavasti ottamatta, kun pienen lapsen äidin piti kiirehtiä jatkamaan järjestelyjä.

Omille kynsilleni minulla oli vaikka minkälaista suunnitelmaa, mutta helle vei kaikki mehut enkä jaksanut toteuttaa niistä kuin simppeleimmät. Jotka kymmenen aikaan torstai-iltana onnistuin töpeksimään.

Ei kun turvatyyliä kehiin, halusin mekkooni sopivat kynnet ja pientä blingiä.

Ranskislakaksi jätin ihan vain aluslakan, lumenen 3in1 ridge fillerin, johon yleensä erinäisten harha-askelten jälkeen palaan. Kärkiin töpöttelin ensin China Glazen Admirea tuomaan peittävyyttä, sitten Essencen Time for romancea, siihen päälle vielä lisää blingiä tuomaan China Glazen Shooting Starsia kerros. Tämän jälkeen lakkaus näytti omaan makuuni liian vaalealta joten töpöttelin vielä kerroksen time for romancea.

Vaihdoin sitten perjantai-aamuna toiseen mekkoon, mutta tällä lakkauksella mentiin